Silti jokin juuri malvikeissa ja yleisemmin malvoissa ja muissa saman sukuisissa vetoaa esteettisen silmääni aivan erityisesti.
Tänä kesänä kukkapenkissä isossa roolissa oli kesämalvikki.
Näissä kukista on jotain lähes taianomaista.
Haaveilen lisäksi komeasti ja korkeana kasvavasta harmaamalvikista. Kerran olen sellaisen taimena pihalle tuonut, mutta se viihtyi jostain syystä vain vuoden. Viime viikolla tätini puutarhassa vieraillessani sainkin siemeniä. Ensi kesäksi ei kai kukkia vielä omista taimista voi toivoa mutta jospa siemenistä kuitenkin kasvaisi muutama taimi.
Myskimalvaa minulla kasvaa niin pihalla kuin palstallakin. Viime keväänä yritin lisäksi kylvää tarhajalomalvaa siemenestä. Useammasta kylvöyrityksestä huolimatta vain yksi siemen iti. Nyt toivon että se on ehtinyt juurtua ja ensi kesänä näemme kukkia.
Muistelen myös että salkoruusut kuuluvat samaan sukuun - ilmankos niistä niin pidänkin. Etsinnässä on ensi kesälle siemeniä yksinkertaiseen lajikkeeseen. Kerrotut ovat toki komeita mutta yksinkertaisissa salkoruusuissa on jotain erityistä herkkyyttä. Kukkia saa tältäkin osin odottaa seuraavaan kesään.
Aivan uusi laji kukkapenkissäni on ollut maloppi. Katsokaapa kukan keskiosaa ja sen limenvihreä tähteä! Minä olen ainakin aivan ihastunut!
Kukkia vielä loppukesäänne!
Tuo alin kuva on niin ihana! Isäni kasvatti kesämalvikkeja monena vuonna, ne ovat äärettömän kestäviä ja kauniita leikkokukkia!
VastaaPoistaTykkään itsekin! Jotain jännää ilmavuutta.
VastaaPoistaHuomasin itsekin viime kesänä, että malvikit kestävät tosi kauan maljakossa. Niitä pitääkin kylvää reilusti ensi kesällekin, että on mitä poimia.