Palstan henkiinherättäminen alkaa

Olen ehtinyt palstalle kevättöihin nyt yhteensä kolme kertaa kevään aikana. 

Ensimmäisellä kerralla kävin vain istuttamassa uudelleen syksyllä maasta kaivamani raparperijuurakon paloja. Syksyllä palstaa raivatessa en tunnistanut juurakkoa raparperiksi ja kaivoin surutta ylös. Kun ensimmäistä kertaa talven jälkeen kävin pikaisesti palstalla, huomasin, että roskakasaan heittämäni juurakon lohkot olivat sinnikkäästi alkaneet versoa. Niinpä sitten istutin palat raparperille varaamaani nurkkaukseen. Saa nähdä lähtevätkö vielä kunnolla eloon vietettyään talven vain roskakasassa. 

Kun olin tämän ensimmäisen istutustyön saanut tehtyä, havahduin huomaamaan että raparperia palstalla kasvaa useammassakin paikassa. Yksi oli rajojen ulkopuolella, sen taidan kaivaa kyllä pois, mutta toiselta laidalta löytyi näin terhakas yksilö.

Juurakon paloista istuttamani tässä alla on kyllä aika lailla vaatimattomampi:

Kevään tärkein työ palstalla on raivata alaa rikkaruohoilta hyötykäyttöön. Syksyllä ennätin kääntää osan maasta, mutta tuolloin ei aika riittänyt maan puhdistamiseen. Niinpä kevätpuuhat ovatkin edenneet melko hitaasti. Toista kertaa palstallatöissä ollessani ehdin kääntää ja puhdistaa palstan kahdelle laidalle sijoittuvat pitkät ja kapeat  penkit; pitkä kukkapenkki sekä päätyyn penkit parkalle, maa-artisokalle ja muille korkeille. Nämä penkit edustavat edelleen aika pientä osaa palstan pinta-alasta siis.

Töitä siis riittää ennen kuin varsinaisiin kasvatuksiin pääsee ulkona käsiksi. Mutta tyytyväisyys on kyllä läsinkosketeltavaa, kun valmista tulee.

Rikkaruoho- ja juurikasakin konkreettisesti osoittaa että jotain on tullut tehtyä.

Viikolla ehdin vielä kolmannen kerran jatkaa kääntöpuuhia niin että reunojen lisäksi ensimmäinen neljästä vuoroviljelypenkeistäni tuli valmiiksi. Nyt keskitytään tässä välissä viettämään lasten syntymäpäiviä, toivottavasti sunnuntaina pääsen taas jatkamaan ja toinenkin penkki tulisi valmiiksi. Ensi viikon olen lomalla, ja kappas, juuri sopivasti lomaa kevättöille!

Käynnissä on myös ankara pohdinta siitä, mitä maanparannustoimia palsta mahtaa vaatia. Ostoslistalla olis tällä hetkellä hevonkakkakompostia, multaa ja ehkä vähän turvetta. Mutta kuinka paljon? Minkä verran sitä pollen parasta pitäisi laittaa kuuden neliön kurpitsa- ja kaalimaahan? Jos haluaa lisätä savimaan multavuutta, niin voiko sinne kipata vain mustaa multaa, ja kuinka monta säkkiä tuo mainittu kuusi neliötä vaatisi, jotta vaikutus näkyisi jossain? Tulkitsenko oikein, että savimaahan kannattaisi kipata turvetta ja hiekkaa parsavakojen pohjalle. Mistä saa hiekkaa jos ei tarvi koko hiekkakuormaa? Ja ostokset on tehtävä niin, että kuljetus onnistuu auton takakontissa (ja autokin pysyy kohtuullisen siistinä). Näillä teemoilla jatketaan palstan perustamista ensi viikolla.

Taimia tulossa

Alan olla taimikasvatuksessa jo hyvässä vauhdissa. Jos huomioidaan, että meillä pienessä kaupunkitalossa on taimikasvatustilaa varsin rajallisesti, voisi jopa sanoa että vähän liian hyvässä. Mutta kun on niin ihanaa nähdä kuinka pienistä siemenistä alkaa versoa vihreää, ja kuinka nopeasti jokainen laji saa omat ominaispiirteensä, eikä mikään näytä samalta. Paitsi tietysti heti, jos unohtaa merkitä johonkin kylvökseen nimen. Silloin se varmasti näyttää aivan samalta kuin kaikki muutkin.

Aurinkokin on paistanut silloin tällöin, vaikka ulkona vihmookin vielä kylmä tuuli. Onnistuin kaivamaan kameran esille hetkenä, jolloin olohuoneen ikkunasta (ja näiden taimien yläpuolellä olevasta kasvivalosta...) tuli ihana valo. Melko keväistä mielestäni.

Siemenkylvösten lisäksi piti heti kokeilla kuulemaani vinkkiä, jonka mukaan lehtisellerin voi kasvattaa vanhasta kannasta. Ainakin nopeasti se lähti kasvuun! Näitä täytyy laittaa useampikin, erityisesti kun sellerin kylvön kanssa olin ilmeisesti vähän myöhässä. Kovin toivoa herättäviä siemenestä kasvaneet kuukauden vanhat sellerin taimet eivät ole.

Selleri vahvassa vauhdissa vanhasta kannasta kasvatettuna.

Tässä siemenestä kasvatettuja sellerintaimia noin kuukauden iässä.

Toinen istutus, jossa hyödynsin ihan ruokakaupan tuotteita näkyy tässä:

Valkosipulin istukkaita kyllä tilasin ihan siemenkaupastakin, mutten malttanut odottaa lähetystä vaan laitoin ensimmäiset multiin suoraan jääkaapin sipulikorista. Mullan alla on jokaisella oma puolikas vessapaperin hylsy, ajattelin että samassa laatikossa kasvaessa juuret olisi hyvä pitää erillään.

Olohuoneen pieni taimipöytä saavutti jo rajansa, ja jouduin neuvottelemaan lasten kanssa uusista tilaratkaisuista. Olohuoneen lisäksi ainut edes jokseenkin aurinkoinen ikkuna on lastenhuoneessa. Onnekseni Ikean minikasvihuone toivotettiin tervetulleeksi, ja nyt toivon vain ettei se houkuttele liikaa leikkeihin, vaan Pienempikin malttaisi antaa taimien kasvaa rauhassa. Tällaisia kasvihuoneita minulla on jemmassa vielä toinenkin, joten kun tila taas loppuu, on seuraava ratkaisu jo valmiina. Lastenhuoneen ikkunalla on hyvin tilaa vielä toiselle tällaiselle.

Kasvihuoneeseen pääsivät kurpitsat; kaksi myskikurpitsaa Butternut Waltham ja "Jack be Little" -kurpitsaa, sekä parsakaalin taimet. Lisäksi joukkoon mahtui pari valossa itävää pikkuruukkua, taisivat olla laukkaa.

Myös lastenhuoneen hylly pääsi taimihyllyksi. Basilikoistani pidetään selvästi hyvää huolta.

Lisäsin omana sivunaan yläpalkista löytyvään kasvupäiväkirjaani myös vähän taimikuvia - jospa niistä olisi hyötyä sitten kun nimimerkinnät katoavat enkä enää tunnista kasveja.