lauantai 1. heinäkuuta 2017

Keväästä alkukesään

Kevät meni vauhdilla. En oikein tiedä, mihin. Töissä oli kiirettä, taas. Lasten harrastukaet vaativat yhä enemmän aikaa. Omalle harrastukselleni sain myös napattua sieltä täältä aikaa, joskus yöunien kustannuksella, joskus aamusta aikaisin heräämällä. Olen ollut monta kertaa palsta-alueen ensimmäinen aamuvirkku puutarhuri viikonloppuaamuina kiirehtien kotiin lounasajaksi. Vielä useammin olen ollut viimeinen puurtaja iltahämärissä pohjoisen valoisia iltoja hyödyntäen.

Valokuvaamiseen ja töiden edistymisestä raportointiin aika ei kuitenkaan ole riittänyt. Jossain menee raja rajallisen ajan venyttämisessä. Tämä harmittaa siksikin, etten muutenkaan ole tehnyt muistiinpanoja, ja aimpien vuosien kokemuksia, etenkin aikataulutuksen suhteen olen usein hakenut täältä aiemmista kirjoituksistani. Tästä vuodesta ei nyt jää mitään mihin jatkossa verrata. Toisaalta aikataulujen suhteen tämä kesä kai on hieman piikkeuksellinen, kun kesän alku viivästyi monella viikolla. Ja vaikka keväinen kasvu ja kesään valmistautuminen jäi tällä kertaa dokumentoimatta, vielä on kesää jäljellä. Aina voi aloittaa uudelleen. Vaikka kuinka monta kertaa.




Katselin juuri vuoden takaisia kuvia palstalta, ja hieman edellä silloin tosiaan oltiin.  Lauantaina 2. heinäkuuta olin kuvannut auenneita varjoliljoja. Nyt nämäkin liljat ovat vielä aivan nupussa.

Toisaalta tänä vuonna salaatit ja kaalit ovat jo paljon komeampia. Salaatit itivät viime vuonna huonosti, nyt ongelmia on ollut vain joidenkin yksittäisten lajikkeiden kanssa. Hyvässä kasvussa ovat Paris Island Cos, Parsasalaatti, Little Gem, Great Lakes ja Red Salad Bowl. Oikeassa reunassa lisäksi oma baby leaves -sekitukseni sekä rukolaa. Tyhjässä ruudussa portulakkaa, tai siis pitäisi olla. Ihan kaikki ei sentään kasva erinomaisesti.







Kaalintaimien suojaamisen olen ottanut tänä vuonna hyvin vakavasti, viimevuotisesta kaalikoihyökkäyksestä jotain oppineena. Kaikki ristikukkaiset ovatkin olleet koko taimiajan tiukasti harsoon käärittyinä. Myös kasvien sijoittelussa olen tänä vuonna huomioinut suojaamistarpeet aiempaa paremmin.





Kaaleille on taas oma penkkinsä, ja muutkin ristikukkaiset olen nyt kerännyt omaan ruutuunsa, kun viime vuonna kaikki kasvoivat hajallaan. Ristikukkaisten ruudussa kasvaa toistaiseksi paksoita, nauriit, lantut, kyssäkaali, rukolaa, mizunaa ja "Cima di rapa" italialaista parsakaalia. Nyt keskikesällä olen kylvänyt myös tatsoita, sareptansinappia sekä lisää paksoita sillä ensimmäiset seitsemän (!) on kohta syöty.




Paksoin sadonkorjuussa olen myös kokeillut kannan jättämistä maahan, en siis ole kaikkia leikannut aivan juuresta saaden kokonaisen kiinteän lehtiruotikimpun, vaan osasta veitsellä leikaten olen jättänyt alimman sentin jäljelle ja ottanut irtonaiset lehtiruodit. Nyt kiinnostuksella odotan, lähteekö kannasta kasvamaan uusia ruusukkeita.

Satoa olen paksoin  ja salaattie lisäksi päässyt korjaamaan hieman lehtikaaleista. Ensimmäiset lehtikaalismoothietkin on jo juotu. Muun sadon osalta odotukset ovat korkealla!



lauantai 25. helmikuuta 2017

Kevätmieli

Hiihtolomaviikko alkaa olla vietetty. Tämä oli perheemme ensimmäinen hiihtoloma. Aiemmin talviset lomapäivät on tarkoituksella aina ajoitettu johonkin muuhun ajankohtaan, kuin virallisiin hiihtolomiin. Nyt meillä on ekaluokkalainen, ja onneksemme koko perheen onnistui viettää lomaa koko viikko hänen kanssaan. Päätimme lomailla ihan kotosalla. Minä erityisesti kaipasin rauhallista kotoiluaikaa, eikä muullakaan perheellä ollut nyt tähän väliin mitään matka-ambitioita. 

Monenlaista pientä aktiviteettia on tähän viikon lomaan kuitenkin mahtunut. Kurjemmilla talvisäillä olemme olleet sisäleikkipuistossa ja mummolassa. Parempina talvipäivinä on niin luisteltu, pulkkailtu kuin hiihdettykin. 

Kun hiihtoloma on vietetty, voi keskittyä täysillä kevään odotukseen. Aika pitkällä siinä jo todellisuudessa olenkin. Ensi kesän palstakuviot ovat kirkkaina mielessä, ja pimeinä talvi-iltoina olen piirrellyt palstalleni ensi vuodeksi karttaa. Tammikuussa inventoin siemenet, ja paljonhan niitä oli. Tammikuussa aloitin myös ensi kesän valmistelun aivan konkreettisestikin ensimmäisin kylvöin. Palstan kesää valmistellessa olen myös miettinyt, yrittäisinkö vielä uudelleen herätellä henkiin näitä Pienen palan maata kirjoitteluitani. 

Viimeiset merkintäni ovat elokuulta. Kesän loppupuolella olin tilalteessa, jossa kotona avasin tietokoneen yleensä jatkaakseni illalla kesken jääneitä päivän töitä. Kameraan kyllä kertyi kuvia, joita ottaessa mietin mitä haluaisin pienestä puutarhamaailmastani kirjoittaa, mutta kirjoittamiseen asti en koskaan päässyt, sillä en halunnut avata konetta silloin kun se ei ollut välttämätöntä. Nyt helmikuun lopussa ajattelin kuitenkin vielä yrittää. Pienten muistiinpanojen tekeminen blogin muodossa on ollut kuitenkin kovin mukavaa ja joskus on hauskaa palata vanhoihin teksteihinkin. Suuria yleisöjä en ole ollut tavoittelemassakaan, mutta mukavaa tietysti on ollut kun muistiinpanojani on kommentoitukin. Niinpä päätin kirjoitella jatkossakin ja kertoa kolmannestakin vuodestani palstapuutarhurina niille, joita aihe saattaa kiinnostaa.


Siemenpostausten aika selvästi oli jo tammikuussa, mutta tästä on puutarhavuosi kuitenkin hyvä aloittaa, vaikka näin hieman myöhässä valtavirrasta. Siemeninventaariosta ja siementilauksista. Ensimmäiseksi vuoden vaihtumisen jälkeen kaivoin esille artisokan ja chilin siemenet sekä hain kaupasta ensimmäisen pussin kylvömultaa. Kun kiireisimmät oli saatu multaan, jatkoin inventaariota, tein listoja ja tutkin valikoimaa.












Kun sain listat laadittua ja pussit lajiteltua arkistointijärjestelmäni mukaan (joka mulla on ihan ryhmittäin, eli kaalit, juurekset, yrtit, perennat, kesäkukat jne.), tein myös tarvittavat täydennykset varastoihini. Päädyin tilaamaan Seedaholic-nettikaupasta. Toimitus oli nopea ja sain mitä tilasinkin. Siemenpussit olivat hieman totutuista poikkeavat. Siemenet olivat pienissä pusseissa, joissa oli vain kuva ja lajikkeen nimi. Jokaiseen siemenpussiin liittyikin erillinen tuloste, jossa oli varsin laveasti esitelty kyseinen kasvilajike, ja annettu viljelyohjeet sekä muut tarvittavat tiedot. Ihan kätevää, tosin mietin että miten nämä ohjeet pidetään mukana kasvimaalla, siemenpussin kyljestä kun on helppo kylvöhetkellä aina tarkastaa syvyydet, etäisyydet ja muut tarvittavat tiedot.




Tilasin tietenkin ihan vain pari pussia, kun noita vanhojakin oli vielä aika lailla...










Artisokan ja chilin jälkeen en malttanut kovin pitkääm odotella. Tammikuun lopulla multiin pääsivät niin sellerit, ensimmäiset tomaatit (joo, mulla ei ole edes kasvihuonetta...), ananaskirsikka, viidakkokurkku, purjo, sekä useampi perennalajike, joista kuvassa näkyvillä tarhajalomalva ja kurjenpolvi - josta en edes tiedä, mikä kurjenpolvi on kyseessä (Geranium Albanum). Kevätkylvöistä lisää myöhemmin, kuvia on valmiina kamerassa, nyt pitää vaan saada kone auki jonain toisenakin kevättalven iltana.